Suklaata, raakana

Oli meidänkin aika kokeilla raakasuklaan tekemistä. Oikeastaan olen alkanut kiinnostua asiasta vasta viime aikoina, kun olen maistellut valmiita raakasuklaita ja erityisesti katsellut niiden kilohintoja, jotka liikkuvat siinä sadan euron kieppeillä. Ja toki ajatus terveellisestä ja oikeasti hyvän makuisesta herkusta houkuttelee. Ensin addiktoin itseni raakakaakaonibseihin - ja se kävikin nopesti, parissa päivässä. Siitten mietin, että jos näitä vähänkin makeuttaa, niin eihän se mitenkään voi pahaa olla. Päädyin hankkimaan ensikokeilua varten CoCovin valmiin raakasuklaanvalmistuspakkauksen, koska Ruohonjuuressa oli monista raaka-aineista tarjolla vain lähemmäs kilon säkkejä. Tuntui vähän liioittelulta sijoittaa sataa euroa tämmöiseen pikku herkkukokeiluun.

Tytär innostui heti suklaan tekemisestä  ja lapsille sopivaa puuha onkin. Käytännössä aineet vain sekoitettiin vesihauteessa, jota en virittänyt kattilaan vaan tiskialtaaseen. Näin lämpötila pysyi aisoissa eikä uskoakseni ylittänyt sitä syntistä 45 asteen rajaa, joka tuhoaa hienot ravintoaineet. Lisäsimme osaan suklaasta kaakaonibsejä, osaan pakkauksen mukana tulleita gojimarjoja ja osasta tehtiin vampyyrinhampaita ilman lisämausteita.

Pakkauksessa on valmiina agavesiirappia makeutukseen. Emme laittaneet kerralla kaikkea vaan maistelimme ja päädyimme 2/3 pullolliseen. Miehen mielestä suolaisuus maistui vähän liikaa läpi ja olisi vaatinut lisää makeutta, itseäni maku miellytti. Suola oli seoksessa valmiina. Tyttärelle suklaa maistui, erityisesti vampyyrinhampaat, mutta suuta kutitti jälkeenpäin. Olisiko johtunut maca- tai lucumajauheesta? Nehän voi jatkossa vaikka jättää poiskin, tai lisätä vain osaan suklaamassasta.

Suklaan kokkailu ei varmasti jää tähän kertaan ja maustamisideoitakin on mielessä vaikka mitä. Ei tätä ihan jatkuvasti voi kuitenkaan jääkaapissa pitää, sen verran nopeasti suklaarasia tyhjenee...